Sopivakivennäisellä® hedelmällisyys kuntoon Montelon maitotilalla

Tilalliset Anni-Katriina Heiskanen ja Jarkko Hyttinen pitävät Montelon tilaa Sonkajärvellä. Lypsyrobottipihatossa märehtii 68 lehmää. Lehmät ovat pääasiassa ayrshire-rotuisia, mutta joukosta löytyy myös muutama holstein-lehmä ja muita rotuja. Tilalla on tehty sukupolvenvaihdos vuonna 2020.

Hedelmällisyys kehityskohteena

Pariskunta alkoi kehittämään kivennäisruokintaa noin vuosi sitten SPV:n jälkeen. Kehitystyön näkökulmana oli hedelmällisyyden sekä terveyden tukeminen. Tavoitteeseen päästäkseen, he päätyivät Sopivakivennäiseen®, joka suunnitellaan todellisten tarpeiden mukaan, juuri heidän eläimilleen sopivaksi. Sopivakivennäisen suunnittelu perustuu aina tuoreimpiin säilörehuanalyyseihin ja lehmähavaintoihin. ”Sitten kun paranoo lehmän olo, paranoo meidän olo”, toteaa Hyttinen.

Vuodessa poikimaväli on lyhentynyt 20 vuorokaudella. Tämä on osin seurausta siitä, että kiimakierto lähtee käyntiin aiempaa paremmin poikimisen jälkeen eikä jälkeisten kiinnijäämisiä ole enää ollut. Vuoden takaiseen verrattuna siemennyskin on ollut aiempaa onnistuneempaa, sillä siemennyksiä/poikiminen oli 2,1 ja nykyään se on 1,78. Ruokinta-asiantuntija Sorja Pyykkönen kommentoi, että kivennäisen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota fosforin, magnesiumin ja seleenin saantiin. Seleeni on tärkeä hivenaine vasikoiden lihaksiston kehittymiselle ja maaperässä sitä harvoin on riittävästi.

Lyhentynyt poikimaväli näkyy positiivisesti lehmän kuntoluokituksessa ja siten myös umpilehmät voivat paremmin. Kivennäisistä Heiskanen jatkaa: ”Aika huoletonta ollu noitten kanssa”. Umpilehmille on käytössä Umpi Hertta. Hän on myös itse hyvin perehtynyt eläinterveyteen, toiminut seminologina ja nykyään toimii maaseutuasiamiehenä Vierämällä. Onnistunut ruokinta näkyy vähentyneinä eläinlääkärikuluina sekä korkeampana maitotuotoksena. Maitotuotos on noussut johtuen osittain lyhyemmästä poikimavälistä. Terveyden tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen on helpompaa sekä edullisempaa kuin esimerkiksi eläinlääkärikäynnit, lääkekulut, alentunut maitotuotos ja lisääntynyt työmäärä kaikkinensa. Kivennäisruokinnan ollessa kunnossa myös vasta syntyneet vasikat ovat olleet elinvoimaisia. ”Mikään ei oo ikävämpää kuin aloittaa aamu juottamalla vasikoita, joilla on kieli poikittain”, muistelee Heiskanen.

Robottikierto sujuvaksi

Sopiva®-houkutusväkirehu on ollut käytössä haastattelu hetkellä vain yhden toimituserän verran, mutta he ovat jo lyhyellä aikavälillä todenneet sen käytön toimivaksi ratkaisuksi. Houkutusrehun tärkkelyksen laskeminen ja sulavan kuidun osuuden lisääminen on saanut robottiliikenteen kiertämään hyvin ja kiertoja tulee noin kolme krt/pv/lehmä. Sopivakivennäisellä ja Sopivarehulla kokonaisruokinta on saatu optimoitua kohdalleen, molemmat toimivat synkronissa keskenään.

Toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa

Lähitulevaisuudessa Heiskanen ja Hyttinen haluavat kehittää kiimantarkkailua aktiivisuusmittareilla ja panostaa jalostukseen. Pitkällä aikavälin tavoite on saada toiminta- ja johtamiskulttuuri sellaiseksi, että tilalliset voisivat laajentaa toimintaa kahden lypsyrobotin navetaksi.