Rohkeus tarttua uusiin ideoihin vie Mannin sikatilan kehitystä eteenpäin Pöytyällä

Reijo Haapanen luotsaa Pöytyällä Mannin tilaa, jolla on mielenkiintoinen historia. Tilan nykyisen päärakennuksen paikalla toimi aikoinaan valtion sotilasvirkatalo, jonka vuokraviljelijänä Reijon isoisä 22-vuotiaana aloitti vuonna 1932 ja muutamaa vuotta myöhemmin lunasti tilan omakseen.

Reijo Haapanen ja ruokintaasiantuntija Tuula Honkamaa ihailevat Tempo-possuja.

Viljaa ja lihasikoja – perinteitä ja tulevaisuutta

Mannin tilan pelloilla kasvatetaan viljaa sekä myyntiin että omien lihasikojen ruokintaan. Reijon neljästä pojasta nuorimmat Antero ja Tapio työskentelevät tilalla opintojensa ohella, vanhimmat Ilmari ja Eero ovat valinneet työuransa maatalouden ulkopuolelta.

Pitkä kokemus vieroitettujen porsaiden kasvatuksesta

Reijon isännyyden aikana on keskitytty sikojen kasvatukseen. Emakoista luovuttiin, kun emakkorengastoiminta päättyi ja tilat saneerattiin tuolloin lihasikaosastoiksi. Vieroitusosasto sopi sellaisenaan kasikiloisten kasvatukseen, ja Reijon oli helppo tehdä päätös alkaa vastaanottaa vieroitettuja porsaita yhteistyötilalta.

Tempo-porsaat tarvitsevat lämpöä ja tarkkuutta

HKFoodsin sopimustuottajana Reijolla on kokemusta jo useamman Tempo-porsaserän kasvatuksesta. – Tempo-porsaiden kasvatusosaston tulee olla tasaisesti lämmin, viileässä alkaa ripuliongelma, Reijo kertoo. Hän tarkistaa infrapunamittarilla, että porsaiden makuualustan lämpötila on alussa vähintään 28 °C. Porsaat sukupuolilajitellaan heti saapuessaan.

– Sukupuolilajittelu on helpointa ja kevyintä tehdä kun porsaat ovat pieniä, vinkkaa Reijo. Ruokinnan eriyttäminen on helppoa, sillä Mannin tilalla imisä- ja leikkoporsaat kasvatetaan omissa osastoissaan sekä välikasvatus- että lihasikavaiheessa.

Porsaiden saapuessa osastolle jätetään 1–2 karsinaa tyhjäksi. Reilun kahden viikon kasvatuksen jälkeen näihin tyhjiin karsinoihin kerätään pienet porsaat. Näin menetellen saadaan tasoitettua porsaserän kasvua.

Samaa rehua ennen ja jälkeen siirron

Ruokinnan tulosten seuranta on tärkeä osa kasvatusta.

Porsaat saavat Mannin tilalle tullessaan samaa rehua, jota ne ovat syöneet myös lähtötilalla. – Kun pidetään rehustus mahdollisimman samanlaisena, tasoitetaan porsaan kokemaa muutosta ja luodaan pohjaa onnistumiselle myös lihasikalan puolella, Hankkijan ruokinta-asiantuntija Tuula Honkamaa kertoo, ja jatkaa:

– Juniori-Pekoni Turva PPH on Hankkijan valmistamista vieroitusrehuista kaikista tehokkain ehkäisemään vieroitusripulia. Nykyään se sisältää myös ProHumia, jossa on runsaasti prebioottisia kuituja ja humushappoja. Ne ylläpitävät suoliston hyvälaatuista mikrobikantaa. ProHumi on kokeissa parantanut porsaiden kasvua ja vähentänyt ripuliongelmaa.

Edelläkävijyys näkyy ruokinnassa ja viljelyssä

Mannin tilan välikasvattamossa tehtiin vuoden 2024 aikana useita maittavuustestejä etsittäessä ratkaisua soijan vähentämiseen yli 15-kiloisten porsaiden ruokinnassa. Sopivaa testitilaa etsittäessä Reijo ilmoittautui heti vapaaehtoiseksi.

– Jos koko ajan menee samaa latua, käy asiat tylsäksi. Tällaisista kokeiluista saa uusia ideoita ja voi keskustella sidosryhmien kanssa aiheen tiimoilta, tuumaa Reijo.

Reijo on innokas kokeilemaan uutta myös kasvinviljelyssä. Tilan pelloilla on monipuolinen viljelykierto, talviaikainen kasvipeitteisyys toteutuu rukiilla, syysvehnällä ja kuminalla. Sikatilan tärkeimmän viljan, ohran, satoisuutta Reijo varmistelee uudistamalla vuosittain kolmasosan ohransiemenestä.

Tuula vinkkaa, että aikainen kaksitahoinen Maire-ohra on satoisa, ja syväjuurisena soveltuisi oikein hyvin Mannin tilan savisille peltolohkoille.

Lopuksi Tuula vielä kehuu, että Reijo on erittäin syvällisesti perehtynyt hyvälaatuisen viljan tuottamisen saloihin. – Ei pelkästään riitä, että hankkii riittävän määrän erilaisia kasvinsuojeluaineita. Reijo osaa myös tehdä kasvinsuojelutoimenpiteet oikea-aikaisesti, Tuula toteaa.

Mannin tilan viljoista ei juurikaan hometoksiineja ole löytynyt, hyvälaatuinen omilla pelloilla kasvanut vilja maistuu lihasioille, joiden lihaprosentti pyörii 60 % kahta puolen.

Tuotekehityspäällikkö Satu Valkama ja isäntä vaihtamassa ajatuksia.