Kotimaisesta viljasta suurin hyöty irti Hankkijan rehuilla

Kotimainen vilja on keskeinen rehujen raaka-aine ja Hankkija viljan suurin käyttäjä Suomessa. Siksi olemme vuosien mittaan tehneet paljon työtä sen laadun ja käyttökelpoisuuden edistämiseksi, jalostuksesta ja lajikevalinnasta viljan prosessointiin ja rehuseosten optimointiin asti. Työn tavoitteena on ollut saada kotimaisesta viljasta suurin mahdollinen hyöty irti eläinten ruokinnassa ja työ jatkuu edelleen.

Pitkäjänteistä koetoimintaa hyvälaatuisen rehuviljan puolesta

Hankkija on ollut pitkään mukana viljanjalostuksessa ja vaikuttanut jalostuksen tavoitteisiin mahdollisimman hyvän rehuviljan kehityksessä. Lajikkeita ja viljelytoimenpiteitä koskevan tutkimuksen avulla pystymme valitsemaan parhaiten rehuihin sopivat lajikkeet ja antamaan niistä arvokasta tietoa asiakkaillemme. Hankkijan koelohkot eri puolilla Suomea antavat ajankohtaista tietoa sekä uusista että vanhoista lajikkeista. Viime vuosina koetoiminta on täydentynyt maaperän rakenteeseen, maan kasvukuntoon ja hiilensidontaan liittyvät tutkimuksilla.

Rehuentsyymit parantavat viljan ruokinnallista laatua

Nykyisen Hankkijan rehuliiketoiminnan edeltäjä Suomen Rehu kehitti maailman ensimmäiset rehuentsyymit ja otti ne käyttöön siipikarjan ja sikojen rehuissa jo 1980- luvun loppupuolella. Näiden ensimmäisten rehuentsyymien tarkoituksena oli erityisesti pilkkoa kotimaisen viljan huonosti sulavia hiilihydraatteja (NSP) ja siten parantaa niiden käyttöarvoa rehuissa. Suomesta alkanut rehuentsyymien käyttö laajeni myöhemmin muualle, kun niiden rehun hyväksikäyttöä parantava vaikutus hyväksyttiin yleisesti. Nykyään niistä on tullut rehujen vakiotavaraa kaikkialla maailmassa. Suuri osa kaikista rehuentsyymeistä valmistetaan kuitenkin edelleen Suomessa. Hankkijan rehutehtailla entsyymit lisätään lämpökäsittelyn jälkeen, jolloin rehun valmistusprosessissa ei heikennetä lämpöherkkien entsyymien tehokkuutta.

Entsyymien käyttö laajeni myöhemmin fytaaseihin, jotka pilkkovat viljan ja muiden kasviraaka-aineiden sisältämää ja fosforin käyttökelpoisuutta heikentävää fytaattia. Näiden fytaasi-entsyymien avulla kasviraaka-aineiden fosfori saadaan hyödynnettyä paremmin, vähennettyä epäorgaanisen fosforin käyttöä ja samalla alennettua kotieläintuotannon fosforipäästöjä ympäristöön. Hankkija oli myös fytaasin käyttöönotossa alan edelläkävijä Suomessa.

Nyt käyttämämme fytaasin standardiannos on 500 yksikköä täysrehukiloa kohti, mutta sianrehuihin annostelemme sitä pääsääntöisesti 1000 yksikköä. Korkeampi fytaasiannostelu mahdollistaa joidenkin sikaryhmien rehujen valmistuksen kokonaan ilman lisättyä epäorgaanista fosforia. Tulevaisuudessa näiden osuus lienee nykyistä korkeampi tänä kesänä markkinoille tulleen entistä tehokkaamman fytaasivalmisteen johdosta. Talveen mennessä arvioimme uuden fytaasivalmisteen käyttöönottoa, päätös tehdään ruokinta-, ympäristö- ja talousnäkökulmat huomioiden.

Viljojen jauhatus varmistaa tehokkaan rehun sulatuksen

Viljan jauhatuksella voidaan vaikuttaa sulavuuden lisäksi sen hajoamisnopeuteen ja viipymäaikaan, suolen viskositeettiin sekä ruuansulatuselimistön kehittymiseen ja terveyteen. Hankkija on kehittänyt ja ottanut käyttöön monia ainutlaatuisia jauhatustekniikoita, joilla voidaan edistää sekä rehujen tuotantovaikutusta että hyvää ruuansulatuselimistön kuntoa ja toimivuutta. VALS-vilja sianrehuissa, rihlajauhettu vilja siipikarjan rehuissa ja Krossi-vilja naudanrehuissa ovat jo vuosikymmeniä edistäneet Hankkijan rehujen tuottavuutta ja eläinten hyvinvointia. Kauran kuorinnalla saadaan hyvä kotimainen vilja hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Kuorittu kaura ohjataan rehuihin, joissa tarvitaan hyvää sulavuutta ja runsaasti energiaa ja kuori hyödynnetään liukenemattomana kuituna sitä tarvitsevissa rehuissa. Ylijäävä kuori käytetään tehtaidemme höyryenergian tuotantoon, mikä alentaa osaltaan rehujen hiilijalanjälkeä.

Alan edelläkävijänä pysyminen edellyttää jatkuvaa kehittymistä ja se puolestaan panostusta tutkimukseen ja kehitykseen. Hankkija investoi vuosittain merkittävästi viljalajikkeiden ja viljelytoimenpiteiden tutkimukseen tuottaakseen ajantasaista tietoa viljelijöille ja valitakseen parhaat mahdolliset viljat rehutehtaidemme käyttöön. Rehuteknologinen tutkimus viljan käyttöarvon parantamiseksi jatkuu useilla käynnissä olevilla hankkeilla. Niissä selvitetään muun muassa uusia menetelmiä jauhatuskarkeuden seurannan parantamiseksi ja rehutehtaiden prosessien edelleen kehittämiseksi.