Maxammon-säilöntä varmisti tuoreviljan hygieenisen laadun

Tuoreviljat sisältävät heti puinnin jälkeen huiman paljon bakteereja, hiivoja ja homeita. Kosteassa viljassa haittamikrobit lisääntyvät nopeasti. Viljan nopea säilöntä tai kuivaus säilyttävät viljan arvon, minimoivat hävikin ja varmistavat rehun mikrobiologista laatua.

Luonnonvarakeskuksen Rehuviljaa entistä edullisemmin -hankkeessa tutkittiin kuuden tilasäilötyn tuoreviljan hygieenistä laatua. Tuoreviljoista kaksi oli säilötty muurahaishappopohjaisella säilöntäaineella, yksi Maxammon-ureasäilöntämenetelmällä ja kolme biologisella säilöntäaineella. Kolmella tilalla tuorevilja oli säilötty laakasiiloon ja kolmella tuubiin.

Puitujen viljojen laatu

Ennen säilöntää viljoista mitattu pikakosteus vaihteli Wile 200 -mittarin mukaan 20-33 % välillä. Laboratorion kosteustulosten vaihteluväli oli 10-27, paitsi yksi tulos 35 %. Yksittäiset tulokset poikkesivat useita prosenttiyksiköitä pikamittarin tuloksesta joko ylös tai alas.

Tuoreviljojen lämpötila ennen säilöntää vaihteli 23-30 asteen välillä, paitsi yhdessä erässä se oli vain 18 astetta. Tämä erä säilöttiin hyvin nopeasti, viiden tunnin kuluttua puinnista. Lämpeneminen ei ehtinyt lähteä käyntiin.

Jos sää on lämmin, lämpeneminen ja pilaantuminen etenee erityisen vauhdikkaasti. Korkein viljan lämpötila mitattiin lämpimällä säällä, ja se näkyi myös erittäin korkeana bakteeripitoisuutena ennen säilöntää. Onneksi tämä vilja säilöttiin jo 12 tunnin kuluttua puinnista. Säilöttynä viljan laatu oli hyvä.

Viive puinnin ja säilönnän välillä heikentää viljan mikrobiologista laatua ja ravintoarvoa. Kolmen tilan viljat murskattiin 48 tunnin kuluttua puinnista, ja yhdellä tilalla viljaa oli kerätty viikon ajan. Onneksi viimeksi mainitun viljan kosteus oli vain 16 %, mikä suojasi lämpenemiseltä. Vesilisäyksestä ja biologisesta säilöntäaineesta huolimatta tämän tilan viljassa oli kuitenkin säilöntäjakson lopulla runsaasti homeita ja hiivoja.

Hyvässä tuoreviljassa on alle 10 000 pmy/g homeita tai hiivoja. Kaikkien viljojen raaka-ainenäytteet ylittivät nämä arvot moninkertaisesti ennen säilöntää, myös kuivimmat näytteet. Säilöntä turvaa viljan mikrobiologisen laadun ja ravintoarvot.

Säilöttyjen viljojen laatutulokset

Maxammon-käsiteltyä viljaa

Säilötyistä viljoista otettiin näytteitä kahtena eri ajankohtana, keskellä talvea marras-tammikuussa ja käytön loppuvaiheessa huhti-kesäkuussa. Siilonäytteet otettiin sekä leikkauspinnasta että kairalla syvemmältä, ja ne tutkittiin erikseen.

Maxammonilla tuubiin säilötty vilja oli hyvälaatuista kaikkien näytteiden osalta. Sen kosteus oli 22-26 %. Säilöntämenetelmän mukaisesti pH oli emäksinen ja ammoniakkipitoisuus korkea.

Happosäilötyistä tuoreviljoista toinen, tuubiin säilötty, oli hyvälaatuista koko syöttöjakson ajan. Toisessa muurahaishapposäilötyssä viljassa laatu oli talvella kunnossa, mutta alkukesällä siitä mitattiin kohonneita home- ja hiivatasoja sekä pH:n nousu. Viljan kosteus oli 30-34 %. Muurahaishappopitoisuus oli matala. On mahdollista, että säilöntäaineen tavoiteannostus 5 l/tn jäänyt toteutumatta. Tämän erän pH oli jo ensimmäisessä mittauksessa 4,5, kun hyvin säilyneessä viljassa pH oli 4.

Biologisilla aineilla säilöttyjä viljaeriä oli kolme, kahdella eri säilöntäaineella. Näissä kaikissa oli mikrobiologisia ongelmia. Kahdessa kuivassa viljaerässä, joiden kosteudet olivat 20 ja 25 %, maitohappokäymistä ei tapahtunut. pH jäi korkeaksi ja mikrobiologinen laatu heikkeni. Varsinkin vilja, jota oli kerätty viikon ajan, sisälsi säilöttynäkin erittäin paljon homeita ja hiivoja. Vesilisäyksestä huolimatta sen kosteus jäi 25 % tasolle, mikä ei riittänyt maitohappokäymiseen. Tilalla oli avoin laakasiilo, ja siilon loppuosassa toukokuussa kosteus saavutti 40 % tason, mikä vauhditti maitohappokäymistä ja paransi mikrobiologista laatua. Silloinkin leikkauspinnan hygieeninen laatu oli huono. Kolmannella tilalla siilon käyttöaika venyi kesäkuulle, jolloin leikkauspinnan home- ja hiivapitoisuudet nousivat korkeiksi ja myös ammoniakkitasot nousivat. Alun perin vilja oli hyvin säilynyttä, mutta sen kulutusvauhti ja mikrobiologinen vakaus eivät riittäneet estämään leikkauspinnan pilaantumista kesäaikana.

Säilönnän onnistumisen mittarit

Rehujen hyvä mikrobiologinen laatu on erittäin tärkeää lehmien terveydelle ja hyvälle tuotokselle. Homeet, hiivat ja haittamikrobit pilaavat rehujen maittavuutta ja ravintoarvoa, heikentävät seosrehun hygieenistä laatua, vähentävät lehmien syöntiä ja tuotosta sekä lisäävät ketoosin riskiä. Homeista rehua ei saa syöttää eläimille, vaan homeiset paakut tai reunat tulee hävittää. Home voi aiheuttaa luomisia ja sisältää myrkyllisiä toksiineja. Mikrobiologisesti huonolaatuiset rehut heikentävät eläinten vastustuskykyä, ja kaikenlaisten terveysongelmien riski kasvaa.

Mikrobiologinen laatu ja käymislaatu ovat hyviä mittareita tuoreviljan säilönnän onnistumiselle. pH:n tulisi pudota riittävän alas, pH 4 – 4,5 kosteudesta riippuen, ja myös pysyä siellä. Maxammon-käsittely pH:n tulee kuitenkin nousta yli 8.

Bakteerien, hiivojen ja homeiden pitoisuudet vastapuidussa viljassa ovat huomattavan korkeita. On syytä pyrkiä minimoimaan aika, jonka vilja joutuu odottamaan ennen säilöntää. Onnistunut säilöntä estää hiivojen ja homeiden kasvua, mikä näkyy niiden pieninä pitoisuuksina. Hyvin säilötty rehu myös pysyy käyttökelpoisena loppuun asti, ja sen hävikki on pieni.

Tuoreviljan säilönnän onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Hyvän mikrobiologisen laadun varmistamiseen tarvitaan hyvä säilöntäaine, sen riittävä annostus, nopea säilöntä puinnin jälkeen, viljan oikea kosteus, siilon ilmatiivis suojaus sekä säilötyn viljan riittävän nopea kulutus. Maxammon ja muurahaishappo olivat tässä vertailussa mukana olleista säilöntäaineista luotettavimmat.