Kesän herkut talteen – poimi parhaat säilöntävinkit
Vihermintun versoja kannattaa keskikesällä leikata reilusti. Minttu ehtii kasvattaa uutta satoa syksyksi. Mintun lehtiä säilötään kuivattamalla.
Vaikka yrteillä on voinut ryydittää ruokia pitkin kesää, niiden pääsato otetaan talteen juuri ennen kukintaa. Pienilehtisistä lajeista, kuten timjamista ja kyntelistä, tehdään nippuja. Ne kuivataan ylösalaisin sisätiloissa. Suurilehtisistä riivitään puolestaan lehdet irti ja lehdet kuivataan esimerkiksi kuivurissa 40–45 asteessa tai uunin päällä. Kuivatut yrtit pannaan lasitölkkeihin pimeään ja kuivaan paikkaan.
Joillekin yrteille sopii myös pakastaminen. Tilli ja ruohosipuli säilyvät tuoreenoloisina, kun niitä silppuaa lasipurkkeihin pakastimeen. Basilikan lehtiä voi pakastaa vaikka litteänä kerroksena muovipussissa. Lehdet murskataan jäisinä ruokiin.
Satoa leikatessa kannattaa muistaa, ettei arkoja monivuotisia lajeja tule saksia kovin voimakkaasti enää elokuun puolivälin jälkeen. Muun muassa laventeli, ranskanrakuuna ja salvia talvehtivat paremmin hieman kookkaampina kasveina.
Marjarasiaan ripaus sokeria
Pakastimeen säilötään myös rasioittain herkullisia marjoja. Niiden ravintoarvo, maku ja ulkonäkö säilyvätkin hyvin pakkasessa. Pieni ripaus sokeria tai loraus hunajaa marjojen päälle, niin C-vitamiini ja maku säilyvät entistäkin paremmin. Varsinkin mansikka hyötyy pienestä sokerilisästä.
Pienille ja kuivamaltoisille marjoille sopii myös kuivaaminen. Tällaisia ovat mustikka, variksenmarja ja pihlajanmarja. Kuivatessa niiden vitamiinit ja maku säilyvät, mutta ulkonäkö luonnollisesti kärsii. Toisaalta kuivattuina ne vievät vain vähän tilaa ja säilyvät ylivuotisiksi.
Suuremmille marjamäärille on suositeltavinta hankkia kuivuri, mutta pienemmät erät on helppo kuivata vaikka uunin päällä tai leivinuunin jälkilämmössä alle 50 asteessa. Kuivatut marjat säilötään lasitölkkeihin, jauhetaan tehosekoittimessa jauheiksi tai ripotellaan siltään leipomuksiin ja ruokiin pitkin talvea.
Osan marjoista voi pistää porisemaan makeaksi hilloksi. Puolukalle ja karpalolle riittää pelkkä survominen. Ne eivät vaadi edes sokeria, jos ne peittyvät omaan mehuunsa ja survokset säilytetään viileässä, 0–5 asteessa. Puolukkasurvokseen voi peitellä myös omenan paloja. Terveellinen puolukka-omenalisuke kaipaa vain hunajaa kyytipojakseen.
Kun mansikoita kypsyy lyhyessä ajassa paljon, pakastin pelastaa. Ripaus sokeria tai loraus hunajaa mansikoiden päälle ennen pakastamisesta, niin marjojen C-vitamiini ja maku säilyvät entistäkin paremmin.
Mustikat kypsyvät. Terveelliset herkut maistuvat tuoreina, pakastettuina tai kuivattuina.
Omppua myös pakkaseen
Uunissa valmistettu omenasose säilyy pakastimessa ja maistuu talvella jogurtin tai viilin lisänä.
Omenoitakin kypsyy usein säilöttäväksi saakka. Suuresta sadosta riittää tuoremehuksi, hilloksi, soseeksi ja ohuina renkaina tai viipaleina kuivattavaksi. Omenaa voi myös pakastaa ilman kypsennystä. Kokonainen pieni Dolgo-marjaomena maistuu pakkasesta otettuna vaikka kuuman kinuskikastikkeen kera. Muutoin omenat tulee raastaa tai viipaloida ennen jäädyttämistä. Kun pakastimeen sujauttaa piirakkaan tarvittavan kerta-annoksen omenaviipaleita, saa helposti loihdittua tuoksuvan herkun vaikka talvipäivän iloksi.
Nyt kannattaa myös sienikorit varustaa valmiiksi ja katsastella tuttuja, lakkikansan aiempina vuosina valloittamia paikkoja. Etunenässä nousevat keltavahverot, tatit ja haperot, sitten rouskut ja mustatorvisienet. Suppilovahveroita voi joskus poimia marraskuussakin. Sieniateriaa valmistaessa ylijäävät sienet kannattaa kuivata, pakastaa omassa nesteessään, suolata tai marinoida. Sienikeitot, -kastikkeet ja -piiraat kun maistuvat läpi vuoden.
Sienikorit valmiiksi! Sateen jälkeen lakkipäitä saattaa löytyä.
Malttaakos kansia edes sulkea? Hunajakantarellit ja mausteliemeen säilötyt rouskut saavat veden kielelle.
Teksti ja kuvat Sari Toikkanen
Lähteet:
Ihanat marjat, Kirsti Eskelinen, Gummerus 2013
Omenakirja, Kirsti Eskelinen, Gummerus 2017
Liittyvät tuotteet
