Minne maitolitrat katosivat syksyllä ?

Monella maitotilalla on tänä syksynä tuskailtu maitolitrojen katoamista. Tiesitkö, että syksyinen tuotoksen alenema on maailmanlaajuinen ilmiö maitorotuisilla lehmillä? Tänä kesänä lämpöstressijakso oli poikkeuksellisen pitkä ja sen jälkivaikutus voimakas. Myös säilörehun laatu vaikuttaa maitolitrojen tai pitoisuuksien tuotantoon.

Säilörehun laatu

Alkukesällä 2025 sademäärä riitti hyvään nurmen kasvuun, ja timotei versoi vahvasti. Ensimmäinen nurmisato oli todella runsas. Siksi säilörehun valkuaispitoisuus jäi usein niukaksi, samoin magnesium ja kuitu. Säilörehun korkea sulavuus ja suuri syönti tuovat ruokintaan runsaasti sulavaa kuitua ja maitorasvan lähtöaineita. Pitoisuudet nousevat, mutta litrat alenevat.

Runsas nurmikasvusto ja kosteat korjuuolot edellyttivät tavallista reilumpaa säilöntäaineen annostelua. Lisähaasteita säilörehujen laadulle asetti pitkä lämmin syksy. Säilörehun lämpeneminen ja käymislaadun heikkeneminen alentavat syöntiä ja tuotantovaikutusta.

Lämpöstressin vaikutus

Kesä 2025 oli lämmin ja pitkä. Lehmien stressiä nostaa lämmön lisäksi myös korkea kosteus. Lämpöstressi heikentää etenkin karkearehun ja seoksen syöntiä, koska kuidun sulatus tuottaa pötsissä paljon lämpöä.
Kesäajan lämpöstressi heikentää syöntiä, hedelmällisyyttä ja vastustuskykyä. Utaretulehdukset yleistyvät ja sorkkaongelmien riski kasvaa. Pötsin happamoituminen, energiavaje sekä runsas seisominen (viilentymisen toivossa) rasittavat sorkkia. Sorkkien ongelmat näkyvät viiveellä. Ontuva lehmä ei mielellään kävele syömään ja lypsylle, ja sen syönti ja tuotos alenevat.

Rhoads ym (2010) mukaan syönnin aleneminen selittää vain 35 % lämpöstressin aiheuttamasta maitotuotoksen alenemisesta. Tuotos alenee voimakkaammin kuin pitäisi. Rhoads osoitti, että lämpöstressi vaikuttaa myös aineenvaihdunnan ohjaukseen. Se heikentää maidontuotannolle tärkeän kasvuhormonin vaikutusta.

Syksyn selittämätön tuotosalenema

Syksyllä maidontuotanto alenee joka vuosi. Syys-marraskuussa Suomessa tuotetaan maitolitroja 10 % vähemmän kuin helmi-toukokuussa, eikä tätä selitä esimerkiksi poikimisten ajoittuminen (Kärkkäinen ym 2022). Sama ilmiö näkyy koko maailmassa lämpimän kauden jälkeisinä kuukausina. Maitotuotoksen alenema on erityisen selkeä runsaaseen maidontuotantoon jalostetuilla roduilla, kuten holsteinilla (Amadori ja Spelta 2021).

Syys-marraskuussa herumisvaiheessa olevat lehmät eivät pääse niin korkeisiin huippumaitoihin kuin kevättalvella. Myös umpikaudella koettu lämpöstressi heikentää emän ja vasikan vastustuskykyä, alentaa seuraavan tuotoskauden maitotuotosta sekä lisää aineenvaihduntaongelmien riskiä. Utareeseen muodostuu vähemmän maitoa erittävää kudosta, ja maksan toiminta häiriintyy. Koko kesän jatkunut umpilehmien viilennys on nostanut maitotuotosta seuraavalla kaudella jopa 4-5 kg/päivä. (Tao ja Dahl 2013.) Myös umpiosastolle olisi hyvä asentaa tuulettimet ilmanvaihdon tehostamiseksi.

Syitä syksykauden alentuneeseen maitotuotokseen ei tunneta täysin. On esitetty, että kesän lämpöstressin seurauksena lehmille syntyy solutason oksidatiivinen stressi, tavallaan matala-asteinen tulehdusreaktio, joka kuluttaa energiaa. Sen jälkivaikutus pysyy pitkän aikaa sen jälkeen, kun olosuhteet muuttuvat, ja heikentää energian saantia maidontuotantoon (Amadori ja Spelta 2021).

Miksi sitten litratuotos alenee vasta syksyllä eikä vielä kesällä, vaikka lämpöstressi on kesällä pahimmillaan? Syynä voi olla se, että luonnossa lehmillä on tarve pitää vasikka hengissä kuivien kausien yli, ja siksi ne yrittävät pitää litratuotannon ennallaan niin kauan kuin lämpöjakso kestää. Maidontuotanto alenee vasta säiden viilennyttyä. (Mylostyvyi ym. 2023.)

Syksyllä myös päivien lyheneminen vaikuttaa lehmien hormonitoimintaan. Pimeäjakson pidentyessä prolaktiini alenee ja melatoniini nousee. Lypsävä lehmä hyötyisi pitkästä päivästä ja 16 tunnin yhtenäisestä valojaksosta.

Miten voi tukea maidontuotantoa

Kesän lämpöstressin lieventäminen tukee maidontuotantoa pitkälle syksyyn asti. Tuulettimien avulla voidaan tehostaa ilmanvaihtoa. Viilennys on tarpeen sekä lypsy- että umpiosastolla. Ruokintaan voi tarvittaessa lisätä Pötsipuskuria torjumaan hapanpötsiä. Seoksen lämpenemistä vähentää Hankkijan Cooldown TMR kuivahappo. Kultakivennäiset tai Kulta-Milkit antavat tukea aineenvaihdunnan stressitilanteissa.

Syksyllä on tärkeää analysoida säilörehut ja niiden kivennäiset, jotta ruokintaan osataan lisätä riittävästi kaikkia maidontuotantoon tarvittavia ravintoaineita. Kuitupitoinen umpilehmien säilörehu on erinomainen komponentti myös lypsävien seoksen tasapainotukseen. Tasapainoisen seoksen ja riittävän ruokinnan avulla saadaan lisää lypsykäyntejä, hyvä syönti ja märehtiminen sekä sopiva väkirehutaso maidontuotannon tueksi.
Hankkijan ruokinta-asiantuntijat tarjoavat ruokinnan suunnittelupalvelua asiakkaidemme käyttöön.

Lähteet:

Amadori, M. ja Spelta, C. 2021. The Autumn Low Milk Yield Syndrome in High Genetic Merit Dairy Cattle: The Possible Role of a Dysregulated Innate Immune Response. Animals 2021, 11, 388.

Kärkkäinen, L., Kainulainen, P., Kyytsönen, S., Kanala, T., Koskimäki, O. 2022. Mihin maidot syksyllä häviävät? Tuotosseurantalehmien maitomäärien kuukausittaiset vaihtelut vuosina 2017–2019. Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote nro 40.

Mylostyvyi, R., Lacetera, N., Amadori, M., Sejian, V., Freire Souza-Junior, J.B., Hoffmann, G. 2023. The autumn low milk yield syndrome in Brown Swiss cows in continental climates: hypotheses and facts. Veterinary Research Communications (2024) 48:203–213.

Rhoads, M.L., Kim, J.W., Collier, R.J., Crooker, B.A., Boisclair, Y.R., Baumgard, L.H., Rhoads, R. P. 2010. Effects of heat stress and nutrition on lactating Holstein cows: II. Aspects of hepatic growth hormone responsiveness. J. Dairy Sci. 93 :170–179.

Tao, S., Dahl, G.E. 2013. Invited review: Heat stress effects during late gestation on dry cows and their calves. J. Dairy Sci. 96 :4079–4093.