Muuramen huippukarjassa 10. satatonnari

Muuramesta löytyy huippukarja, joka ylsi vuoden 2021 ProAgrian Tuotosseurantatilojen kärkipaikalle.

Laadukkaat säilörehut ovat edellytys tuottavalle ruokinnalle. Kananen ja Peltola aloittavat säilörehun korjuun D-arvon ollessa 720 g/kg ka.

PODIUMPAIKKA IRTOSI 13 783 KG LEHMÄKOHTAISELLA VUOSITUOTOKSELLA, EKM-tuotokseksi muutettuna lukema oli 14 103 kg. Tuloksen julkistamispäivänä 6.4.2022 juhlittiin Kanerva-lehmää, tilan yhdeksättä satatonnaria ja kellotettiin uusi ennätys yhden lehmän päivässä tuottamalle maitomäärälle: 80,2 kg. Karjaa luotsaavat vahvalla ammattitaidolla Hannu Peltola ja Tuomo Kananen. He tuntuvat löytäneen menestyksen avaimet korkean tuotoksen saavuttamiseen.

Miten menestys on rakentunut?
Tuotantoympäristöä on tilalla kehitetty pitkäjänteisesti. Kalanruotoasemasta on siirrytty isompaan rinnakkaislypsyasemaan ja siitä robottilypsyyn. Vilja-puolitiivisteruokinta on vaihdettu täysrehuruokintaan. Molempien kehitysaskelien takana ovat olleet tarkkaan harkitut syyt. Kookas holsteinkarja ei kunnolla mahtunut lypsyasemalle ja puolitiiviste-vilja vaihtui täysrehuksi kun pitkistä viljan kuljetusmatkoista haluttiin luopua. – Ruokinta on myös tasalaatuista kun täysrehun ottaa, täsmentää Peltola.

LAADUKKAAT REHUT RUOKINNASSA

Lehmät ruokitaan paalisäilörehulla, josta tehdään 3–4 paalin sekoitus päivittäin ruokintapöydälle.
– Korjuu aloitetaan säilörehun D-arvon ollessa n. 720 g/kg ka, kertoo Kananen. Sadan hehtaarin nurmialalla laatu tasoittuu sopivasti korjuun edetessä. Nurmissa on pääasiallisesti timoteita ja nurminataa, nyt lisättiin hieman myös apilaa joukkoon.Täysrehu jaetaan ruokintakioskeista sekä lypsyrobotilta. Suurin syöttömäärä täysrehusta annostellaan kioskilta, jossa on tarjolla Auto-Krossi II. Tuote on suunniteltu tukemaan erityisesti korkeatuottoisten lehmien terveyttä, tiineyttä ja tuotosta. Sen sisältämät orgaaniset hivenaineet liukenevat tehokkaasti ja turvaavat hyvät tiinehtymistulokset. Auto-Krossien Progut®-pötsitehoste puolestaan lisää pötsimikrobien aktiivisuutta, parantaa rehuhyötysuhdetta ja mahdollistaa kotoisten rehujen maksimaalisen hyödyntämisen. Umpilehmät ovat omassa umpiosastossaan, mutta ne siirretään kolme viikkoa ennen poikimista lypsylehmien joukkoon.

"Kun kympin säästää rehutonnin hinnassa, voi menettää aika paljon"

Ruokinta-asiantuntija Pertti Anttilan kanssa on tehty yhteistyötä pitkälti toistakymmentä vuotta ja yhteistyö on sujunut hyvin. – Kun on hyvät rehut niin ei olla lähdetty riskeeraamaan. Kun kympin säästää rehutonnin hinnassa, voi menettää aika paljon. Moninkertaisena tulee ongelmia takaisin, jos ruvetaan nuukailemaan, Kananen kuvaa pitkäaikaisen asiakkuuden taustoja. Samaa mieltä on ruokinta-asiantuntija Anttila. – Jos on laadukkaat säilörehut, silloin voidaan saavuttaa pientä säästöä, mutta sekin pitää tehdä tarkasti, Anttila täsmentää.

NOPEA REAGOINTI JA KORKEAT TAVOITTEET

Eläinterveys tilalla on hämmästyttävän hyvä. – Eläinlääkäri on monesti ihmetellyt, kun meille ei tartte
tulla, Kananen naurahtaa. Ja näin tosiaan on, tuotoskauden aikaisia eläinlääkärin hoitotoimenpiteitä ei ole tarvinnut
tehdä juuri ollenkaan. Alkulypsykauden ketooseja karjassa esiintyy esimerkiksi hyvin vähän. Maidon rasva-valkuaissuhteen nousu kertoo usein alkulypsykauden ketoosista. – Robotin oma mittari harvemmin ilmoittaa ketooseihin viittaavista rasva-valkuaissuhteen poikkeamista. Varmaan reagoidaan itse ennen robottia. Seuraamme syöntiä ja tuotosta tarkkaan ja reagoimme tarpeen mukaan välittömästi, Tuomo sanoo.

ONKO TAVOITTEET JO SAAVUTETTU?

– Vielä on tavoitteeseen matkaa, Peltola kertoo ja vetää riman 15000 kilon keskituotokseen. Tuotosta tällä hetkellä ”hieman jarruttaa” herrojen mukaan pitkäksi venyneet tiineydet ja hiehojen suuri osuus karjasta. Tavoite ei ole kuitenkaan mahdoton. Päivämaidoissa 50 kg ylittyi kesäkuun alussa ja tuotosseurantaraportin mukaan viimeisen 12 kuukauden keskituotos on jo 14500 kiloa. Tällä hetkellä lypsyssä on 46 lehmää ja ummessa kuusi. Karjakokoa ei enää kasvateta, vaan jatketaan panostamista jalostukseen, olosuhteisiin, hoitoon ja ruokintaa. Syyskuussa juhlittiin jälleen, Ruskosalmen KAYA -lehmästä tuli tilan 10. satatonnari.

 

HANNUN JA TUOMON LISTAUS MENESTYSTEKIJÖISTÄ

  • Kymmenen heikointa lehmää laitettiin teuraaksi, ruokintapöytätilaa vapautui ja tuotos nousi jäljelle jääneillä
  • Säilörehun laatuun panostetaan täysillä
  • Tarkkaan harkitut sonnivalinnat, oma perehtyneisyys ja jalostusneuvojan osaaminen
  • Tasainen tekeminen ja kehittäminen joka osa-alueella
  • 4–5 kertaa päivässä jaetaan säilörehut
  • Täydennysrehusta ei kitsastella

Teksti ja kuvat: Mira Hartikainen, Hankkija Oy