Voihan lämpöstressi! Mitä aiheesta tiedetään tänään?
Uskoisitko, jos sinulle kerrottaisiin lehmien kokevan lämpöstressiä jo nyt vaikka hellepäivistä ei ole vielä tietoakaan? Entä oletko kuullut tänään koetun lämpöstressin vaikuttavan ylisukupolvisesti tiineiden lehmien jälkeläisiin ja jälkeläisten jälkeläisiin? Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta uusimpien tutkimusten myötä tieto lehmien kokemasta lämpöstressistä on syventynyt merkittävästi.
Lehmien käytös muuttuu jo 12 °C:ssa
Hollannissa tehtiin lämpöstressin havainnointitutkimus kahdeksalla lypsykarjatilalla vuosina 2017-2020 (Hut ym. 2022). Kokeessa tiloilta kerättiin kaula- ja jalkasensoreiden avulla 4 345 lypsylehmän päivittäin syömiseen, märehtimiseen, makaamiseen, seisoskeluun ja liikkumiseen käyttämä aika. Tiedot yhdistettiin sääasemilta kerättyihin päivittäisiin lämpötiloihin ja THI-arvoihin (temperature-humidity index). Tutkimuksessa huomioitiin ainoastaan tunnutus- ja lypsykausilla kerätty data.
Tutkimuksessa havaittiin, että lehmät seisovat enemmän ja viettivät vähemmän aikaa makuulla ja syömässä jo 12°C:ssa THI-arvon ollessa 56 tai enemmän. Lisääntynyt seisoskelu ja syönnin vähentyminen ovat hyvin tunnistettuja lämpöstressin oireita. Tutkimuksen tulos on huomattava, koska perinteisesti lämpöstressin rajana on pidetty THI-arvoa 68 ja vähintään 20°C:een lämpötilaa. Uuden tiedon valossa eläinten elinolojen viilentäminen on syytä aloittaa jo hyvissä ajoin keväällä, jotta lämpöstressin haittoja saadaan minimoitua.
Sikiöaikainen lämpöstressi heikentää vasikan kasvua
Laporta ym. (2017) tutkivat Yhdysvalloissa lopputiineyden (viimeiset 46 tiineyspäivää) aikaisen lämpöstressin vaikutuksia syntyvään vasikkaan. Syntymän jälkeen vasikat elivät samoissa olosuhteissa ja niitä hoidettiin samalla tavalla.
Lämpöstressistä kärsineiden lehmien vasikat syntyivät pienempinä ja kasvoivat vieroitukseen asti heikommin kuin verrokkiryhmän vasikat. Vieroituksen jälkeen päiväkasvussa ei havaittu ryhmien välillä eroja. Kokeessa havaittiin sikiöaikaisen lämpöstressin heikentävän myös vasta-aineiden imeytyvyyttä. Hieman yllättäen ryhmien välillä ei silti havaittu merkittäviä eroja sairastavuudessa.
Kun vähennämme emän kokemaa lämpöstressiä tiineyden loppuvaiheessa, autamme siis syntyvää vasikkaa selviämään juottokaudesta entistä paremmin. Juottokaudella hyvin kasvaneista ja terveistä vasikoistahan kasvaa tulevaisuuden kovatuottoiset lypsylehmät.
Lämpöstressi vaikuttaa maitotuotokseen - jopa ylisukupolvisesti
Millaisia vaikutuksia lopputiineyden aikaisella lämpöstressialtistuksella on syntyvän tyttären saati tyttärentyttären maitotuotokseen, hedelmällisyyteen tai elinikään ensimmäisten kolmen tuotosvuoden aikana? Tähän kysymykseen etsivät vastausta Laporta ym. (2022) analysoidessaan vuosina 2008-2018 Yhdysvaltojen Floridassa tehtyjä lämpöstressitutkimuksia.
Tutkimuksessa ei havaittu eläinten välillä eroa hiehojen siemennysiässä ja tiinehtyvyydessä eikä myöskään tiinehtyvyydessä myöhemmillä tuotoskausilla. Tutkijoiden mukaan sikiöaikainen lämpöstressialtistus lyhensi tytärten elinikää lähes vuodella, mutta vaikutus ei ulottunut tyttärentyttäriin.
Sen sijaan sekä tytärten että tyttärentytärten energiakorjattu maitotuotos oli selkeästi matalampi kuin verrokkieläimillä. Tyttäret tuottivat tuotoskaudesta riippuen reilut 2-6 kg/pv vähemmän energiakorjattu maitoa verrokkiryhmään verrattuna. Myös seuraavassa sukupolvessa lämpöstressin vaikutus energiakorjattuun maitotuotokseen oli samansuuntainen. Panostamalla ummessaolevien lehmien lämpöstressin ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan sijoitat siis pitkälle tulevaisuuteen.
Lämpöstressi on tullut jäädäkseen ja ilmastonmuutos tulee voimistamaan sitä jatkossa. Uutta tutkimustietoa lämpöstressistä ja sen vaikutuksista lypsylehmiin tulee jatkuvasti lisää. Kuitenkin nyt toimenpiteet voitaisiin tiivistää seuraavasti:
- Aloita eläinten viilentäminen asteittain ulkolämpötilan kohotessa 12°C:seen, muista myös umpilehmät.
- Panosta hyvään syöntiin lämpöstressiaikana, vältä hapanpötsiä.
- Tue eläinten sorkkien kuntoa ympärivuoden tasapainoisella ruokinnalla, riittävällä hivenaineiden saannilla sekä huolehtimalla säännöllisestä sorkkahoidosta.
Tutkimusviitteet:
Hut, P.R., Scheurwater, J., Nielen, M., van den Broek, J. ja Hostens, M.M. 2022. Heat stess in a temrerare climate leads to adapted senser-baset behavioral patterns of dairy cows. Journal of Dairy Science 8:6909-6922.
Laporta, J., Fabris, T.F., Skibiel, A.L., Powell, J.L., Hayen, M.J., Horvath, K. ja Miller-Cushon, E.K. 2017. In utero expose to heat stress during late gestation has prolonged effects on the activity patterns and growth of dairy calves. Journal of Dairy Science 100: 2976-2984.
Laporta, J., Ferreira, F.C., Oullet, V., Dado-Senn, B., Almeida, A.K., De Vries, A. 2020. Late-gestation heat stress impairs daughter and granddaughter lifetime performance. Journal of Dairy Science 103: 7555-7568.