Sorkat kuntoon kivennäisillä – ja mukit kaupan päälle!
Lypsykarjatiloilla on selkeästi yksi yhteinen tavoite: korkea elinikäistuotos. Sorkkaterveys on yksi avaintekijä mahdollistamassa tähän tavoitteeseen pääsyä. Kuitenkin sorkkaongelmia esiintyy Suomessakin jokaisessa lypsykarjassa vaihtelevassa määrin. Missä mennään vastasorkkaan ja olisiko aika ottaa ryhtiliike?

Kesän lämpöstressi voi näkyä syksyllä sorkkaongelmina
Sorkka-aines uusiutuu hitaasti, noin 4-6 kuukaudessa. Kun arvioi oman karjan sorkkahaasteiden nykytilaa, onkin katsottava pitkälle taaksepäin. Esimerkiksi syksyisin runsastuvat sorkkaongelmat selittyvät usein kesän lämpöstressillä. Lämpöstressistä kärsivä eläin seisoo enemmän, sen syönti heikkenee ja riskit pötsin happamoitumiselle kasvavat. Nämä tekijät edistävät osaltaan sorkkaongelmien puhkeamista kuukausien päästä. Kun kelit vihdoin viilentyvät, sorkistaan kipeä lehmä ei haluakaan liikkua ja syönti heikkenee jälleen. Lopulta maitotuotos, hedelmällisyys ja vastustuskyky heikkenevät. Noidankehä ongelmasta toiseen on valmis ja pahimmassa tapauksessa eläin joutuu ennenaikaisesti poistolistalle.
Umpi- ja siirtymäkausi ovat herkkää aikaa sorkille
Myös umpikausi ja siirtymäkausi haastavat sorkkaterveyttä. Umpikaudella lehmien todellista syöntiä ja kivennäisten saantia ei välttämättä tunneta, jolloin kivennäisen saanti saattaa jäädä vajaaksi. Tällöin sorkka-aines ei saa riittävästi rakennuspalikoita uusiutumiseensa ja sorkasta tulee herkempi erilaisille vaurioille. Myös elimistön erilaiset tulehdustilat voivat vaurioittaa sorkan rakenteita ja lisätä sorkkaongelmien esiintyvyyttä tuotoskaudella.
Vastapoikineiden lehmien liiallinen laihtuminen ja nopeat ruokinnan muutokset ovat omiaan vaurioittamaan sorkan rakenteita ja heikentämään sorkkaterveyttä tuotoskauden alussa. Laihtuminen ohentaa sorkan rasvapatjaa, jolloin sorkasta katoaa iskuja pehmentävä ominaisuus. Nopeat ruokinnan muutokset puolestaan altistavat hapanpötsille ja sorkkakuumeelle sekä myös löysälle lannalle. Löysä lanta pitää lantakäytävät kosteina, jolloin lehmien sorkat eivät pääse luontaisesti kuivumaan vaan pysyvät jatkuvasti kosteina ja alttiina sorkkaongelmien kehittymiselle. Hapanpötsin ja löysän lannan seurauksena myös kivennäis- ja hivenaineista pienempi osa jää eläimen käytettäväksi esimerkiksi sorkka-aineksen uusiutumiseen, elimistön normaaliin toimintaan ja maidon tuotantoon.
Sorkka tykkää hivenistä ja biotiinista
Erityisesti hivenaineiden merkitystä sorkkaterveydelle on tutkittu maailmanlaajuisesti jo pitkään. Sorkan kannalta tärkeimmiksi hiveniksi on tunnistettu sinkki, kupari ja mangaani sekä seleeni. Lisäksi myös biotiinilla on tutkimuksissa havaittu positiivisia vaikutuksia lypsylehmien sorkkaterveyteen.
Tutkimuksissa on havaittu, että ontuvien lehmien sorkissa on vähemmän kuparia ja sinkkiä kuin terveiden lehmien sorkissa (Sadeghi-nasab ym. 2013). Ontumiset voivat johtua sorkan ulkopinnan eli sarveissorkan pehmenemisestä ja vaurioitumisesta, koska sinkki ja kupari vaikuttavat erityisesti kovan ja kulutusta kestävän sorkan sarveisen muodostukseen. Myös sorkan joustavuus voi heikentyä sinkin ja kuparin puutoksen seurauksena. Mangaanin puutos puolestaan heikentää jänteitä, rustoja ja niveliä, jolloin sorkan rakenne ja asento voi vääristyä.
Ontumiset voivat johtua myös valkoviivan repeämisestä. Valkoviivan repeämät ovat usein traumaperäisiä, joten navetan olosuhteilla on iso merkitys. Ruokinnalla voidaan kuitenkin vaikuttaa valkoviivan repeämän esiintyvyyteen. Tutkimuksissa biotiinin on todettu vähentävän valkoviivan repeämän esiintyvyyttä erityisesti alkulypsykaudesta ja useamman kerran poikineilla lypsylehmillä, kun lehmät ovat saaneet biotiinia 20 mg päivässä (Pötzsch ym. 2003). Lisäksi riittävä kuparin saanti vaikuttaa positiivisesti valkoviivan kestävyyteen.
Sorkkien kestävyyttä heikentävät myös erilaiset tulehdukset. Kun tulehduksen välittäjäaineet leviävät verenkierron mukana myös sorkan kudoksiin, voivat kudokset vaurioitua. Seleeni on tunnettu antioksidantti, joka toimii yhdessä E-vitamiinin kanssa. Myös sinkki, kupari ja mangaani vaikuttavat osaltaan elimistön puolustusjärjestelmän normaaliin toimintaan, ja siten sorkkien kestävyyteen.
Hankkijan erikoisuutena Zinpro® ProPath® -hivenet
Jotta ruokinnan avulla saataisiin maksimoitua hyödyt sorkkaterveydelle, ei voida tuijottaa yksinomaan hivenaineiden kokonaismäärää ruokinnassa. Ruokinnasta saatavilla oleva hivenaineiden määrä ei nimittäin vielä kerro kuinka suuri osuus niistä on eläimen käytettävissä.
Hankkija aloitti tammikuussa 2025 kivennäisvallankumouksen tuomalla Suomen markkinoille uuden ajan Zinpro® ProPath® -hivenaineet. ProPath-hivenaineilla saavutettiin huikeat sorkkatulokset Suomessa tehdyssä ruokintatestissä. Sorkkavaurioiden määrä vähentyi vuoden testijakson aikana jopa 48 %. Vaikutukset perustuvat ProPath-hivenaineiden uniikkiin sidokseen ja kahteen eri aminohappoon, glutamiinihappoon ja lysiiniin. Näiden ansiosta entistä suurempi osa syötetyistä hivenaineista jää eläimen käytettäväksi verrattuna epäorgaanisiin tai perinteisiin orgaanisiin hivenainelähteisiin.
Hankkijan uudistuneet Lypsykivennäinen Sorkka+ ja Umpikivennäinen Sorkka+ sisältävät vaikuttavan annoksen biotiinia sekä tehokkaasti imeytyvää ProPath -sinkkiä. Sorkka+ -kivennäiset ovatkin nyt entistä vahvemmin kestävien sorkkien puolella. Lisäksi uusien Kultakivennäisten teho perustuu näihin vallankumouksellisiin ProPath-hivenaineisiin. ProPath-hivenaineet ovat saatavilla myös tilakohtaisesti suunniteltaviin Sopivakivennäisiin.
Kun lehmä liikkuu hyvin ja syö normaalisti, hormonitoiminta pysyy tasapainossa ja tiinehtyminen onnistuu – edellytykset korkeaan elinikäistuotokseen ovat olemassa. Pidetään siis sorkat kuosissa ja lehmät lypsämässä, tänään ja huomenna.
Tilaa kivennäiset nyt, saat Koiramäki Ahomansikka-mukit kaupan päälle
Tilaa vähintään 1200 kg nautojen Namino-, Helmi- tai jauhekivennäisiä kampanja-ajalla 14.7.-30.9.2025, saat kaupan päälle 2 kpl Mauri Kunnaksen Hankkijalle kuvittamaa Koiramäki Ahomansikka -mukia.
Kampanja koskee vain kampanja-aikana tehtyjä uusia kivennäistilauksia. Kylkiäistä ei voi vaihtaa muuksi eduksi tai alennukseksi. Mukit postitetaan kampanjaehdot täyttäville asiakkaille lokakuun aikana.

Lähteet:
Pötzsch, C. J., Collis, V. J., Blowey, R. W., Packington, A. J., & Green, L. E. (2003). The impact of parity and duration of biotin supplementation on white line disease lameness in dairy cattle. Journal of Dairy Science, 86(8), 2577-2582.
Sadeghi-nasab, A., Zolhavarieh, S.M., Aliarabi, H., Dadmehr, B., Bahari, A., Zamani, P., Baradaran-seyed, Z., Sharifi, H., Bakhtiari, Z. & Abolghazi, F., 2013. Assessment of the serum zinc, copper, β-carotene and vitamin A and hoof zinc and copper status in different locomotion scores of dairy cattle. Iranian Journal of Veterinary Research, 14(4), pp.277–282.